Tänään ymmärsin että vaikka en hyväksyisi toisen ihmisen tekoja, on aivan turhaa kuluttaa itseään vihaamalla. Vaikka jonkun tekemiset olisivat moraalisesti arveluttavia tai lain vastaisiakin ja viha tuntuisi tilanteessa oikeudenmukaiselta, se ottaa aina enemmän kuin antaa.
Turha vihan kantaminen mukanaan uuvuttaa, sairastuttaa henkisesti ja fyysisesti.
Vihan jättäminen ei tarkoita väärien tekojen hyväksymistä, eikä sitä etteikö asioihin voisi pyrkiä vaikuttamaan muilla keinoin. Vihaisena pysyminen harvoin edistää asioita millään tavalla oikeaan suuntaan. Kun viha ei vie kaikkea energiaa, voi olla helpompaa löytää ratkaisuja joita ei muuten tulisi ajatelleeksikaan.
Aurinko kuitenkin nousee huomennakin ja asioilla on taipumus järjestyä. Jotenkin.